Historia
Kiinnostaako sinua Sotilaskotiliiton historia? Tällä sivulla on luettavissa historiatietoa ja kuvia Sotilaskotiliitosta vuosikymmen kerrallaan. Jokaisesta vuosikymmenestä löytyy myös lisää tietoa omalta alasivultaan.
Voit myös katsoa historiastamme vuoteen 2021 asti kertovan videon täältä.
Tervetuloa tutustumaan Sotilaskotiliiton historiaan!
1920-luku
1920-luvun alussa Helsingin Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Katri Bergholm alkoi valmistella valtakunnallisen liiton perustamista. Hän neuvotteli sotaministeriössä ja sotaväen ylipäällikön, kenraali Karl Wilkaman kanssa uuden liiton perustamisesta sekä valtakunnallisista sotilaskotipäivistä.
1930-luku
1930-lukua leimasi pula-aika. Vaikea aika ilmeni Sotilaskotiliiton hallituksessa pöytäkirjojen pitenemisenä ja asioiden mutkistumisena. Oli ensiarvoisen tärkeää, että liitolla oli oikeus käyttää Puolustusvoimien hankintaorganisaatiota.
1940-luku
Koko 1940-lukua leimasi sota ja sen jälkipuinti. Talvisodan taistelujen aikana sotilaskotisisaret palvelivat oman henkensä uhalla, monesti voimiensa äärirajoilla. Talvisodan seurauksena menetettiin 50 sotilaskotia joko menetetylle alueelle tai pommituksissa, raskaimmin rannikolla Laatokan ja itäisen Suomenlahden rannikkolinnakkeilla.
1950-luku
Sodan jälkeen Sotilaskotiliitto ja Puolustusvoimat kävivät neuvotteluja, joiden lopputuloksena oli Pääesikunnan päätös: vain Suomen Sotilaskotiliittoon kuuluvat yhdistykset saivat ylläpitää sotilaskoteja tai kanttiineja Puolustusvoimien hallussa olevilla alueilla.
1960-luku
Koko 1960-luvun ajan Sotilaskotiliiton puheenjohtajana toimi helsinkiläinen Annikki Elokas. Vuosikymmen oli vahvaa kasvun aikaa, koska ns. suuret ikäluokat suorittivat varusmiespalvelustaan. Sotilaskotityön 100-vuotishistoriikki kuvailee sotilaskotityön purjehtineen eteenpäin ”reippaassa myötätuulessa asevelvollisuuttaan suorittaneiden nuorten miesten parhaaksi”.
1970-luku
1970-luvulle osui voimakas yhteiskunnallinen murroskausi, joka oli alkanut jo edellisen vuosikymmenen lopulla. Kansakunta oli sodan ja jälleenrakennusajan jälkeen vaurastunut, ja ulkomaiset kontaktit lisääntyivät. Puolustusvoimien ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä raja-aitoja madallettiin, ja tämä heijastui sotilaskotityöhön. Erilaisten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien tarjontaa monipuolistettiin.
1980-luku
1980-luvulla Sotilaskotiliitto viestitti jäsenilleen selkeästi kantansa, joka ilmaistiin päivitettynä järjestön sääntöihin: ”Liiton tarkoituksena on avustaa Suomen puolustusvoimia ylläpitämällä niin rauhan kuin sodankin aikana sotilaskoteja sotilaiden henkisen kasvun edistämiseksi ja viihtyvyyden lisäämiseksi heidän vapaa-aikanaan.”
1990-luku
1990-luvun alussa koitti uusi aikakausi. Neuvostoliitto hajosi, kylmän sodan aika päättyi, Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi. Puolustusvoimien organisaatiomuutoksen myötä myös sotilaskotityö kohtasi uusia haasteita, kun varuskuntia lakkautettiin.
2000-luku
2000-luku alkoi Sotilaskotiliitossa valmistautumisella suuriin muutoksiin. Moni sotilaskotiyhdistys varautui kotinsa sulkemiseen varuskuntien lakkauttamisen myötä. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta oli valmistelussa, ja se antoi toisaalta uskoa tulevaisuuteen myös sotilaskotijärjestössä.
2010-luku
2010-luvun alkupuolella sotilaskotijärjestössä koettiin merkittävä käänne, kun varuskuntien lakkauttaminen aiheutti viiden sotilaskodin sulkemisen. Ensimmäistä kertaa järjestön historiassa enemmistö sotilaskotiyhdistyksistä toimi ilman omaa sotilaskotia ja varusmiehiä. Sotilaskotiliitto tuki yhdistyksiä, jotka joutuivat sulkemaan kotinsa ovet ja irtisanomaan henkilöstönsä. Myös irtisanotuille työntekijöille tarjottiin tukea.
2020-luku
2020-luku käynnistyi Covid-19-pandemian merkeissä – asia, joka mullisti koko maailman ja sitä myötä myös sotilaskotijärjestön toiminnan. Useimmat tapahtumat peruttiin ja siirryttiin uuteen tapaan toimia verkkoyhteyksin ja etäkokouksin. Uusi vuosikymmen on ollut muullakin tapaa myllerryksen aikaa, turvallisuuspoliittisen tilanteen muututtua kertaheitolla Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Nimikkovirsi ja kunniamarssi
Sotilaskotijärjestöllä on nimikkovirsi ja kunniamarssi. Nimikkovirsi on Ilkka Kuusiston säveltämä ja Pia Perkiön sanoittama virsikirjan (1987) numero 125 Kosketa minua henki.
Kunniamarssi on Fredrik Paciuksen säveltämä ”Sotilaspoika”, joka juhlatilaisuuksissa kuunnellaan seisten ja konserteissa istuen.
Lue lisää
Sotilaskotitoiminnasta ja Sotilaskotiliiton historiasta on kirjoitettu useita kirjoja, joita olemme luetteloineet erilliselle sivulle.