Koko 1960-luvun ajan Sotilaskotiliiton puheenjohtajana toimi helsinkiläinen Annikki Elokas. Vuosikymmen oli vahvaa kasvun aikaa, koska ns. suuret ikäluokat suorittivat varusmiespalvelustaan. Sotilaskotityön 100-vuotishistoriikki kuvailee sotilaskotityön purjehtineen eteenpäin ”reippaassa myötätuulessa asevelvollisuuttaan suorittaneiden nuorten miesten parhaaksi”.

Liikkuva sotilaskotityö kehittyi voimakkaasti, ja Sotilaskotiliitto vahvisti mm. yhdistysten liikkuvan sotilaskotitoiminnan johtajan toimintaohjeet. Leirikodeille riitti asiakkaita, ja moni sisar kartutti osaamistaan maasto-oloissa. Jos kaikkiin harjoituksiin ei riittänyt sotilaskotiyhdistysten omaa sisarkuntaa, liiton toimisto huolehti lisäresurssien järjestämisestä. Yhdistykset hankkivat maastokalustoa, ja myös ensimmäiset sotilaskotityötä varten kunnostetut autot hankittiin.

Varsinais-Suomessa syksyllä 1963 järjestetyssä valtakunnallisessa sotaharjoituksessa tehtiin järjestön ensimmäinen asiakastyytyväisyyskysely, jossa tiedusteltiin maastosotilaskotityön kattavuutta ja onnistumista. Vastausten määrä oli lopulta melko pieni, mutta 90 % vastanneista piti maastosotilaskotityötä tarpeellisena ja hieman alle 90 % oli tyytyväisiä palveluun. Suosikkimyyntiartikkeleita olivat tuolloin kahvi, lämmin mehu ja virvoitusjuomat. Leivistä oli suosituinta ranskanleipä (yli 50 %), makeat leivonnaiset (40 %) ja ruisleipä (15 %).

Sotilaskotiliiton valtuuskunta päätti vuonna 1967 ryhtyä kustantamaan Sotilaskotisisar-lehteä. Kulujen kattamiseksi jäsenmaksua korotettiin yhdellä markalla. Puheenjohtaja Elokas asetti lehdelle kolme tavoitetta:

  • että se muodostuu jäsenille läheiseksi aatteen ylläpitäjäksi,
  • että se pitää jäsenet tietoisena ajankohtaisista tapahtumista sotilaskotikentällä ja
  • että se antaa aineistonsa välityksellä uusia virikkeitä.

Sotilaskotiliitto avusti yhdistyksiä kirjastojen perustamisessa. Valtio myönsi budjettivaroja sotilaskotikirjastoille, joita vuonna 1965 oli kasarmialueilla ja sairaaloissa yhteensä 84. Näissä oli yhteensä yli 100 000 nidettä, ja lainauskertoja kirjattiin yli 110 000.