Historiaa
Riihimäen Sotilaskotiyhdistys 100 vuotta 17.2. 2024
Ensimmäisen maailmansodan päätyessä ja Suomen itsenäistyessä Saksassa kouluttautuneet jääkärit toivat mukanaan sotilaskotiaatteen. Isänmaallisuuden hengessä haluttiin vaalia suomalaisen sotilaan hyvinvointia ja lujittaa maanpuolustustahtoa.
Sotilaskotiaate kiinnosti Riihimäelläkin joitakin henkilöitä. Apteekkari Hyttisen kotona pidettiin alustava neuvottelukokous. Sen seurauksena kutsuttiin paikkakuntalaisia sotilaskotiyhdistyksen perustavaan kokoukseen Seuratalolle helmikuun 17.päivänä 1924 klo 14. Sotilaskotiliitosta puhujana oli puheenjohtaja Katri Bergholm.Uuteen yhdistykseen saatiinkin varsin innokkaita ja uutteria jäseniä.
Alku oli hankala. Piti kerätä nopeasti varoja, jotta saatiin tarvittavia varusteita ja ennenkaikkea paikka, jossa pitää sotilaskotia. Upseeristo Riihimäen varuskunnassa ei alkuun oikein mieltänyt sotilaskodin tarpeellisuutta. Rahaa kerättiin arpajaisilla,iltamilla ja myyjäisillä. Avustusta saatiin myös sotilaskotiliitolta. Oma sotilaskoti ostettiin velaksi läheltä kasarmialuetta. Yhdistys olikin veloissa alkuvuodet, mutta toimintaa pyöritettiin tomerasti huolimatta vaikeuksista.
Oli ohjelmajaosto, kirjastojaosto, ravintolajaosto sekä myyjäis- ja keräysjaosto. Pyrittiin pitämään huolta myös sotilaiden hengellisestä elämästä sekä vierailtiin sairaalassa.
Viimein sotilaskotiyhdistyksen arvokas työ huomattiin varuskunnassakin. Tilat löytyivät kasarmilta ja ensimmäinen sotilaskotitalo voitiin myydä. Näin yhdistys pääsi veloistaan ja voitiin panostaa täysillä sotilaskotipalveluihin.
Takakasarmilla oli Iso Sotilaskoti ja Etukasarmilla Pikku Sotilaskoti. Sotilaskotiyhdistys teki tiloissa remontin.
Ennen sotia oli myös sotilaskoti Perkjärven leirillä.
Sotilaskodin myynnistä saatuja varoja tarvittiin kohta kipeästi. Sota syttyi ja piti hankkia kaikkea tarpeellista sotilaille. Mm. joulupaketteja lähetettiin Kannakselle. Jatkosodan aikana Riihimäen ohi kulki sairasjunia. Yhdistyksemme puolesta
järjestettiin asemalle virvokkeita ja mehua, jotka sotilaskotisisaret kävivät ilmaiseksi jakamassa joka junalle päivällä ja yöllä. Lakritsia ja puutarhamarjojakin annettiin! Sotilaskotisisaria oli myös rintamalla kummikodeissa.
Sotien jälkeen Ison Sotilaskodin alaisuudessa toimi yksi kioski Takakasarmilla ja Pienen Sotilaskodin alaisuudessa Varuskuntasairaalan kanttiini aina 1960-luvulle saakka. Molempiin sotilaskoteihin ostettiin piano sekä televisiot 1959. Pysyttiin ajan hermolla! Alokkaille pidettiin tulojuhlia ja varusmiesten kotiuttamisjuhlia, viihdetilaisuuksia ja joulujuhlia. Kahvituksia järjestettiin erilaisiin tilaisuuksiin. Sotilaskotiyhdistys organisoi jopa vapaaehtoisia perhekasvatusiltoja
saapumiserittäin.
Riihimäen Sotilaskotiyhdistyksen liikkuvan sotilaskodin toiminta aloitettiin vuonna 1968. Vuonna 1972 Liikkuva Sotilaskoti oli mukana kansainvälisillä Erämessuilla. Osallistuminen Erämessuihin yhdessä Puolustusvoimien kanssa onkin muodostunut mukavaksi käytännöksi.
Uusi myyntiauto hankittiin vuonna 2009. Se oli huomattavasti parempi kuin edeltäjänsä ja erilaiset keikat helpottuivat. Auton rekisterissä ovat kirjaimet LYY, joten se sai nimekseen “Lyyli”. Alkuaikoina yhdistyksessä oli parikin tomeraa Lyyliä, joten nimi on perin sopiva.
1990- luvulta lähtien Riihimäen Sotilaskotiyhdistys on osallistunut myös Etelä-Suomessa järjestettyihin puolustusvoimien pääsotaharjoituksiin tai muihin suuriin sotaharjoituksiin. Lisäksi yksittäiset sisaret ovat olleet mukana Niinsalon ja
Rovajärven leireillä harjoittelemassa poikkeusolojen kanttiinitoimintaa.
Riihimäen viestirykmentissä kaikki varusmiestoiminnot keskitettiin Takakasarmille 1990-luvun lopussa. 1998 Pieni Sotilaskoti suljettiin. 1999 aloitti etukasarmilla Oravan sotilaskoti, joka ehti toimia yhdeksän vuotta.
Iso Sotilaskoti jatkoi toimintaansa. Siellä toimi palkattuja työntekijöitä, joita vapaaehtoiset sisaret auttoivat. Sotilaskodissa oli mahdollisuus lukea lehtiä, katsella televisiota, pelata ja tietysti nauttia sotilaskodin antimista. Yläkerrassa oli kirjasto, joka oli kahtena päivänä iltaisin auki.
2010- luvulla vanhaa sotilaskotia ruvettiin saneeraamaan. Remontti ei ihan onnistunut vaan rakenteisiin jäi vielä altistumisia aiheuttavia kasvustoja. Kun sitten vuonna 2015 Viestirykmentti lakkautettiin itsenäisenä joukko-osastona ja sulautettiin Panssariprikaatiin Hattulassa, päätettiin sotilaskodin toiminta lopettaa rakennuksessa 21.
Uudet tilat neuvoteltiin varuskuntaravintola Lieden yhteyteen. Muutto uuteen kotiin tapahtui kesällä 2019 juuri ennen korona- aikaa. Yhdistykseen oli juuri ennen muuttoa saatu puheenjohtaja, joka entisaikojen puheenjohtajien tavoin tomerasti
ja taitavasti luotsasi yhdistyksen uuteen aikaan.
Riihimäen Sotilaskodissa työskentelee nykyisin kaksi palkattua työntekijää. Vapaaehtoiset sisaret pitävät kahtena iltana viikolla sotilaskotia auki sekä tarvittaessa viikonloppuna. Paljon on toiminnasta jäänyt pois, mutta uutta on varmaan tulossa. Olemmehan liittyneet Natoon.
